29.6.2014

Parin lauseen arvio: Apinoiden planeetan synty (Rise of the Planet of the Apes, 2011)

Apinoiden planeetan uudelleenlämmittely on yllättävänkin hyvää tavaraa. Alzheimer-lääkkeen kehittelyssä käytettyjen eläinkokeiden tuloksena syntyy superälykäs apina Caesar, joka James Francon esittämän tiedemiehen kasvattamana kehittyy nopeasti. Vähitellen utelias apina alkaa kuitenkin tiedostaa roolinsa ihmisten alistamana eläimenä, ja seurauksena onkin apinoiden vallankumous ihmisiä vastaan. Caesaria tulkitseva liikkeenmallinnusekspertti Andy Serkis tekee hienoa työtä. Efektit ovat toki vakuuttavia, mutta yllätyin etenkin siitä, että leffa malttaa keskittyä päähenkilöönsä Caesariin tarpeeksi. Hahmo saa oikean näyttelijän avulla rutkasti lisää persoonallisuutta. Kakkososa Dawn of the Planet of the Apes muuten saapuu teattereihin heinäkuussa, ja tämän jälkeen aion varmasti käydä sen teatterin puolella katsomassa.

Arvio: ★★★★

Parin lauseen arvio: Rakkaudesta, unelmista ja kaloista (Salmon Fishing in the Yemen, 2011)

Lasse Hallströmin romanttinen draama löytyi sekin alelaarista, ja vaikka tämä genre ei ihan minun alaani olekaan, niin kyllä tämänkin jaksoi kerran katsoa. Kalastuksesta intoutunut jemeniläinen sheikki haluaa istuttaa lohia maahansa ja palkkaa avukseen kalastusekspertin ja konsultin (Ewan McGregor ja Emily Blunt). Hullu idea alkaa muuttua todeksi, kun siihen tarpeeksi uskotaan. Samalla omilla parisuhderintamillaan kärsineet päähenkilöt alkavat löytää toisensa. McGregor ja Blunt söpöilevät kivasti, mutta tarpeeksi kemiaa ei ole mukaan saatu, jotta parin yhteen päätymisestä jaksaisi kovin välittää.

Arvio: ★★

Parin lauseen arvio: Varkaitten paratiisi (To Catch a Thief, 1955)

Hitchcock-leffa, jossa Cary Grant esittää eläkkeelle jäänyttä timanttivarasta John Robieta, jota kutsutaan Kissaksi. Mies asuu Rivieralla, jossa rikkaiden turistien timantteja alkaa kadota. Syyttävä sormi osuu tietenkin Robieen, mutta onko mies todella palannut entisen ammattinsa pariin vai onko asialla sittenkin jäljittelijä? Ei parasta Hitchcockia, mutta kyllä jännityksen mestari osaa otteessaan pitää. Syyllisen arvuutteleminen on tällaisia leffoja katsoessa hauskaa puuhaa. Rikkaan perijättären roolissa on Hitchcockin Takaikkunastakin tuttu ihana Grace Kelly.

Arvio: ★★★

Parin lauseen arvio: Lämäri (Slap Shot, 1977)

Legendaarisessa lätkäelokuvassa Paul Newmanin esittämä pelaajavalmentaja luotsaa huonoa jääkiekkojoukkuetta, johon hankitaan varsin kovaotteinen Hansonin veljeskolmikko hämmentämään. Lopetusvaarassa oleva joukkue alkaa kuitenkin pärjätä, kun Hansonin veljekset tuovat verta kentälle. Paikoitellen oikein hauska pätkä, jonka voisi kuvitella olleen 70-luvulla varsin roisiakin tavaraa. On niitä parempiakin urheiluaiheisia leffoja silti nähty.

Arvio: ★★★

Parin lauseen arvio: Rakkauden rasvaprosentti (2012)

Kotimainen romanttinen komedia löytyi alelaarista. Suuria odotuksia ei ollut, eikä leffa paljoa antanutkaan. Mainostoimiston guru Stigu (Mikko Nousiainen) lyötetään yhteen Ellan (Miina Maasola) kanssa suunnittelemaan väestöliitolle jotain parisuhdemainosta. Ongelma on se, että pari on jo aiemmin sopinut paneskelevansa kerran viikossa 45 minuuttia ilman mitään tunnehömpötyksiä. Homma huipentuu Sonkajärvellä käytäviin eukonkannon MM-kisoihin, ja arvaahan sitä miten siinä käy. Kyllä tämän kerran katsoi, mutta teennäinen ja laimea raina tämä Rakkauden rasvaprosentti kuitenkin on. Käy se varmaan ainakin eukonkantojen mainoksesta.

Arvio: ★★

Parin lauseen arvio: Gosford Park (2001)

Ensiluokkainen brittiläinen murhamysteeri, jossa toisiaan vihaava suku kokoontuu valtavaan kartanoon juhlimaan ja metsästämään viikonlopuksi. Tapahtuu murha. Henkilöhahmoja on paljon, ja tuntuukin, että edustettuna on koko brittiläinen luokkayhteiskunta. Kartanon yläkerrassa asuu hienostoporukka ja alakerrassa palvelusväki. Motiivi murhaan löytyisi varmasti usealtakin paikallaolijalta, ja vyyhdin setviytyminen kutkutteleekin mukavasti. Hienosti käsikirjoitettu ja mielenkiintoisilla henkilöhahmoilla maustettu tarina, jossa mukana on brittinäyttelijöiden kermaa, kuten Helen Mirren, Clive Owen, Stephen Fry, Kelly Macdonald, Maggie Smith ja Charles Dance. 

Arvio: ★★★★

Parin lauseen arvio: Epäilys (Doubt, 2008)

John Patrick Shanleyn esikoisohjaus on laatudraama, jossa konservatiiviset ja liberaalit arvot kohtaavat 60-luvun newyorkilaisessa katolilaisessa koulussa. Vanhoillinen Sisar Aloysius (Meryl Streep) saa vihiä mahdollisesta väärinkäytöksestä, kun uudistusmielistä ja liberaalia Isä Flynniä (Philip Seymour Hoffman, RIP) epäillään alaikäiseen poikaan sekaantumisesta. Seurauksena on henkien taisto, jossa huippunäyttelijät loistavat. Konfliktille ei tarjota selkeitä vastauksia, joten leffa jää pyörimään mieleen loputtuaankin.

Arvio: ★★★★

Parin lauseen arvio: Rakasta jos uskallat (Jeux d'enfants, 2003)

Ranskan omat tähdet Marion Cotillard ja Guillaume Canet esittävät Sophieta ja Julienia, jotka lapsina keksivät pelata haastepeliä, jossa karusellilaatikko vaihtaa omistajaa. Peli jatkuu aikuisiälle saakka, ja haasteiden vaikeutuessa pääpari päätyy myös satuttamaan toisiaan entistä pahemmin. Ilkikurisen kekseliäs ja fantasianomainen romanttinen komedia Ranskasta. Ihan virkistävä ja ennen kaikkea arvaamaton romcom.

Arvio: ★★★

Parin lauseen arvio: Godzilla (Gojira, 1954)

Alkuperäinen Godzilla on ollut katselulistalla siitä asti, kun noin 12-vuotiaana näin Roland Emmerichin jenkkiversion. Alkuperäisen tehosteet ovat nykystandardeilla melko hassuja, mutta keskeinen sanoma ihmisen ja luonnon välisestä konfliktista taas on jatkuvasti ajankohtainen. Elokuva on varsin hyvä ajankuva, kun miettii miten pian toisen maailmansodan jälkeen se lopulta ilmestyi. Ydinpommien jättämät jäljet ja uuden ydinsodan pelko näkyvät selvästi. Paikoin hidastempoinen, mutta erittäin kiehtova pätkä.

Arvio: ★★★★

Parin lauseen arvio: In the Valley of Elah (2007)

Entinen sotilas Hank Deerfield (Tommy Lee Jones) selvittää kotiutetun solttupoikansa katoamista apunaan Charlize Theronin esittämä poliisi. Vahvojen roolitöiden pönkittämä dekkaritarina saa myös Irakin sotaa kritisoivia sävyjä, kun Hank pääsee lähemmäksi totuutta. Laadukas elokuva, mutta mielentila ei ollut aivan otollinen täysipainoiseen keskittymiseen.

Arvio: ★★★

28.6.2014

Parin lauseen arvio: Nasta laudassa (Vanishing Point, 1971)

Legendaarinen kaahausleffa, jonka vaikutteet näkyvät mm. Tarantinon Death Proofissa ja tuoreessa Need For Speed -rainassa. Päähenkilö Kowalski lyö vetoa ehtivänsä Dodge Challengerillaan Coloradosta San Franciscoon 15 tunnissa. Mies lähtee kaahaamaan kohti määränpäätään saaden poliisit peräänsä. Apua antaa kuitenkin poliisiradiota kuunteleva radio-DJ Supersoul. Matkan varrella nähdään väläyksiä Kowalskin menneisyydestä ja kohdataan ihme tyyppejä. Vauhdikasta leffaa on kuvattu yhdeksi pitkäksi takaa-ajokohtaukseksi ja hieman sellainen se oikeastaan onkin, vaikka seesteisiäkin hetkiä on mukana. Kun tätä katsoo, voi tuntea 90 minuutin ajan olevansa täysin vapaa. Edessä on vain avoin tie.

Arvio: ★★★★

Parin lauseen arvio: The Guard (2011)

Ja heti perään toinen Brendan Gleeson -leffa. Tällä kertaa Gleeson esittää omaperäistä irkkupoliisia, joka saa tutkittavakseen rikosvyyhdin murhineen ja huumeineen kaikkineen. Avuksi saapuu Don Cheadlen esittämä FBI-agentti. Rikollisina mm. Liam ”Davos Seaworth” Cunningham ja Mark Strong. Paikoin tajuttoman hauska leffa, joka pursuaa mustaa huumoria.

Arvio: ★★★

Parin lauseen arvio: Alamaailman kenraali (The General, 1998)

John Boormanin leffa perustuu irlantilaisen gangsterin Martin Cahillin elämään. Aika perinteinen ryysyistä rikollisin keinoin rikkauksiin -tarina, joka etenee kevyen humoristisella otteella. Vakavampiakin sävyjä on toki mukana. Brendan Gleeson on hyvä. Kerran katsottava leffa.

Arvio: ★★

Parin lauseen arvio: Lainsuojaton (The Outlaw Josey Wales, 1976)

Clint Eastwoodin ohjaama länkkäri on oikein toimiva tapaus, vaikka ei tämä sinänsä mikään klassikko olekaan. Klintti on itse Joseyn roolissa. Sotilaat tappavat jampan perheen ja hän tietenkin kostaa syyllisille. Seurauksena Josey julistetaan lainsuojattomaksi, ja mies lähteekin pakoon mukanaan joukko sekalaista sakkia, josta huolehtimisen kokee velvollisuudekseen. Hieman ylipitkä leffa, mutta viihdyin kyllä sen parissa. Hieman otetaan kantaa myös intiaanien kokemaan karuun kohteluun.

Arvio: ★★★

Parin lauseen arvio: Olkikoirat (Straw Dogs, 1971)

Dustin Hoffmanin esittämä jenkkimies muuttaa englantilaiseen kylään brittivaimonsa kanssa. Pian perhe kuitenkin huomaa joutuvansa keskelle vihamielistä ilmapiiriä, jossa ulkopuolisia ei suvaita. Jännite kasvaa tiukasti loppua kohden, mistä pidän oikeastaan aina. Leffa oli ilmeisesti 70-luvulla varsin shokeeraava tapaus, ja ahdistava se on vieläkin. Ei ole miellyttävä ajatus muuttaa paikkaan, jossa joudut lähes poikkeuksetta vihatuksi ja terrorisoiduksi. Dustin Hoffman on loistava.

Arvio: ★★★★

Parin lauseen arvio: Syvänsininen meri (The Deep Blue Sea, 2011)

Terence Daviesin melodramaattisessa intohimodraamassa Rachel Weiszin esittämä tuomarin vaimo rakastuu ilmavoimien lentäjään. Riitaisa suhde vaikuttaa kuitenkin tuhoon tuomitulta. Elokuva pohjautuu näytelmään, ja sen kyllä huomaa. En liiemmin viihtynyt leffan parissa, mutta dialogi ja näyttelijäntyö on kuitenkin erinomaista. Keskittymistä tämä kuitenkin vaatisi, vaikka lyhyestä elokuvasta onkin kyse. Mielenkiintoinen ajankuva kaikesta huolimatta.

Arvio: ★★★

Parin lauseen arvio: Merijalkaväen mies (Jarhead, 2005)

Erinomainen sotaelokuva, joka pyrkii valottamaan merijalkaväen sotilaiden elämää ja sitä, miten sota heihin vaikuttaa. Sam Mendesin leffa käynnistyy lähes Full Metal Jacket -tyylisellä koulutusjaksolla ja lopulta päädytään Kuwaitiin operaatio Aavikkomyrskyn keskelle. Kauttaaltaan laadukas pätkä, joka on visuaalisesti todella nätti. Ihmekös tuo, kun kuvausvastuussa on jälleen Mendesin luottomies Roger Deakins. Etenkin loppupuolella öljysateessa kävelevät sotilaat ovat vaikuttava näky.

Arvio: ★★★★

Parin lauseen arvio: Avaa silmäsi (Abre los ojos, 1997)

Alejandro Amenábarin todellisuutta ja scifiä sekoittavassa elokuvassa komea naistenmies César löytää elämänsä naisen, mutta joutuu auto-onnettomuuteen. Mies selviää, mutta seurauksena on pahoja epämuodostumia kasvoissa. Hullun oloinen yhden illan juttukaan ei suostu jättämään rauhaan. Juoni muuttuu loppua kohden alkua mielenkiintoisemmaksi scifielementtien saadessa tilaa. Leffan pohjalta tehtiin myös jenkkiversio Vanilla Sky.

Arvio: ★★★

Parin lauseen arvio: Poliisit (End of Watch, 2012)

David Ayerin tiukka dokumentaariseen tyyliin toteutettu toimintaleffa on parhaimmillaan erinomainen mutta hieman heikosti rytmitetty tapaus. Jake Gyllenhaal ja Michael Peña ovat pääosissa hyviä, ja muodostavat varsin uskottavan poliisikaksikon, joka laittaa henkensä vaaraan joka päivä partioidessaan Los Angelesin pahamaineisessa South Centralissa. Melko karu elokuva hieman Training Dayn tyyliin.

Arvio: ★★★

Parin lauseen arvio: Rankka päivä (Falling Down, 1993)

Michael Douglasin esittämä mieleltään järkkynyt konttorirotta pimahtaa kuumana kesäpäivänä, hylkää autonsa keskelle liikenneruuhkaa ja alkaa käydä yhden miehen sotaansa keskellä Los Angelesia. Robert Duvallin esittämä eläköityvä poliisi jäljittää. Olin nähnyt tämän aiemmin, mutta tajusin sen vasta leffan lähestyessä loppuratkaisuaan. Ei siis alun perin erityisen mieleenjäävä tapaus, mutta silti varsin toimiva jännäri ohjaaja Joel Schumacherilta.

Arvio: ★★★